Pienpanimoiksi luokitellaan panimot, joiden tuotantomäärä on, juuri niin, pieni. Niiden tuotteita kutsutaan Suomessa myös käsityöläisoluiksi. Ne eivät pysty tuotantomäärissä kilpailemaan suurten panimoiden kanssa, niinpä niiden valttina on yleensä joku erityinen ominaisuus tai maku, joita suurilta panimoilta ei ehkä laajasta valikoimasta huolimatta löydy. Vuonna 2016 Suomessa toimi kokonaista 71 rekisteröityä pienpanimoa, jotka tuottivat yhdessä noin 15 miljoonaa litraa olutta. Pienpanimotoiminta ei verohelpotuksista huolimatta ole mikään kultakaivos, itse asiassa vain hyvin harvat pienpanimot tuottavat voittoa. Kuitenkin pienpanimoiden osuus tuotannosta on noussut vuoden 2011 kahdesta prosentista noin neljään prosenttiin vuonna 2016. Prosentuaalisesti kasvu on siis varsin suuri. Näyttääkin siltä, että koska pienpanimotoiminta ei tuota suuria voittoja, onkin kyseessä jokin muu, kuin rahan teko.
Mikä on pienpanimotoiminnan taustalla?
Monesti pienpanimotoiminnan alku lähtee oluen panemisen harrastuksesta, joka todetaan hyväksi ja maittavaksi ja sitä halutaan tarjota laajemmallekin piirille. Ja näyttääkin siltä, että alan harrastajat ovat ottaneet vaihtoehtoiset oluet hyvin vastaan, kenties juuri niiden tarjoamien erikoisominaisuuksien tai maun takia. Suuret panimot hallitsevat alaa ja niiden kanssa kilpailu on erittäin hankalaa, koska niiden jakelu- ja muu logistiikkatoiminta on maanlaajuista ja kattavaa. Pienen panimon on vaikeaa saada rahoitusta ja siten markkinoida omaa tuotettaan niin, että tieto tuotteesta leviäisi laajemmalle alueelle kuin pienen piirin tietoon. Jokaisella panimolla on varmasti omat kannattajansa, mutta valtakunnallinen näkyvyys ja logistiikka vaativat suuria resursseja. Ja takaperoinen lainsäädäntö ei tällä hetkellä anna panimoiden myydä tuotteitaan suoraan panimoista, joka ei myöskään varsinaisesti helpota niiden markkinointia. Pienpanimoliitto on alan keskusjärjestö, jonka kautta pienpanimot yrittävät ajaa muutoksia niiden toimintaa hankaloittavaan lainsäädäntöön.
Kasvukipuja
Kilpailu kauppojen hyllytilasta on kovaa ja suuret valmistajat eivät luovu tilasta helpolla. Kasvun vaihtoehtoja ovat joko määrien lisääminen tai tuotteiden vienti, joissa kummassakin on omat, eivätkä aina niin pienet, haasteensa. Rahoitusta on pyritty keräämään nykyään niin trendikkäällä joukkorahoituksella, jota ennen myös osakeanniksi kutsuttiin. Ala ei kuitenkaan suuremmalti houkuttele ammattisijoittajia, sillä voiton teko ei alalla ole helppoa. Tämä viittakin siihen, että alalle sijoittavat eivät välttämättä edes odota suuria voittoja, vaan haluavat osallistua toimintaan rahoittamalla sitä. Vientiin on panostanut esimerkiksi Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, joka on onnistunut viemään kehittämäänsä gluteenitonta olutta Yhdysvaltoihin. Toinen vientiponnisteluissa onnistunut panimo on Malmgårdin panimo, joka vie tuotteitaan Pohjoismaihin ja Viroon. Pienpanimoilla on myös omaa ravintolatoimintaa ympäri maata, joka osaltaan tukee pienpanimotoimintaa.
Nettikasinot, joiden pelien nimeäminen ja määrä ovat uskomattomalla tasolla, eivät myöskään ole suuremmalti vielä innostuneet ottamaan panimotoimintaa tai oluita peliensä nimeksi. Poikkeuksiakin on, online video slot by VMS -yhtiöltä löytyy Bier Haus niminen slottikone, joka sijoittuu virtuaalisesti alkuperäiseen saksalaiseen oluttupaan. Ja oluthan on yksi saksalaisen elämäntavan peruspilareita, virallisestikin luokiteltu elintarvikkeeksi.